Terapiasuuntaukseni

Kognitiivinen lyhytterapia

Kognitiivisessa terapiasuuntauksessa ei oleteta terapeutin tietävän, miten asioiden tulisi olla tai mistä jokin johtuu, vaan siinä luotetaan asiakkaan omaan viisauteen.

Kognitiivinen lyhytterapia on nimensä mukaisesti lyhyttä – jopa 4-5 tapaamiskerralla voidaan saada merkittäviä muutoksia aikaiseksi käsittelyyn otetuissa ongelmissa. Lyhytterapiassa tapaamiskertoja on yleensä 4-20. Haluttaessa terapiaa voidaan jatkaa pidempäänkin.

Jopa masennuksen hoidossa kognitiivinen lyhytterapia on tehokasta. Aino Kohtalan 19.9.2018 Jyväskylän yliopistossa hyväksytyn väitöstutkimuksen ACTing for depressive symptoms: A longitudinal study of a brief 4-sessions acceptance- and value-based intervention for symptoms of depression mukaan jopa vain neljän tapaamiskerran lyhytterapia piti masennuksen poissa jopa viiden vuoden ajan. Tutkimusten mukaan kognitiivinen terapia on tehokas apu masennuksen, ahdistuneisuuden, paniikkihäiriön ja sosiaalisten pelkojen hoidossa. Se tehoaa erityisesti, kun oireet ovat vielä lieviä ja ihminen on edelleen suhteellisen toimintakykyinen, mutta kokee silti tarvetta tunteidensa ja ajatustensa selvittelyyn.

Kognitiivinen lyhytterapia on aktiivista. Istuntojen välillä asiakas tekee käsittelyssä olevaa ongelmaa luotaavia ja avaavia kirjallisia tehtäviä, jotka puretaan seuraavassa istunnossa. Siten asiakkaan alitajunta saadaan työstämään käsillä olevaa asiaa myös tapaamisten välillä.

Jos kyse on sosiaalisesta ahdistuksesta tai muusta ihmissuhteisiin liittyvistä ongelmista, tapaamisten välillä asiakas soveltaa elämässään ja harjoittelee yhdessä istuntojen aikana kehitettyjä, tilannetta parantavia toimintatapoja.

Kognitiivinen terapia on tavoitteellista. Asiakkaan kanssa valitaan muutama, esim. 2-4 ongelmaa, joihin pureudutaan. Terapiasuuntauksen pyrkimyksenä ei ole muuttaa ihmistä vaan ihmisen toiminta- ja ajattelutapaa. Elämässämme tulee vastaan asioita, jotka ahdistavat tai estävät meitä elämästä täysipainoista elämää. Jos käsittelyssä on sellaisia ongelmia, pyrimme löytämään tavan tai asenteen, jonka avulla asiakas voi elää sen kanssa tai siitä huolimatta hyvää elämää.

Kognitiivinen terapia korostaa omien arvojen mukaista elämää. Terapiasuuntauksen taustalla on ajatus, että jos ihminen pystyy elämään vapautuneesti itselleen arvokasta elämää, se saa hänet kukoistamaan. ”Onko tämä polku sinun valitsemasi suunta, vai toimitko olosuhteiden tai sisäisten sääntöjen ehdoilla?” (Juhani Laakso)

Kognitiivisen terapian perustajiin kuuluu Judith Beck, yhdysvaltalainen terapeutti. Hänelle syntyi oivallus, että mitä jos kuuntelisi tarkasti, mitä asiakas sanoo, eikä tulkitsisi. Se oli lähtökohta sille, millaiseksi terapiasuuntaus on kehittynyt.

Skeema- eli tunnelukkoterapia

Skeematerapian keskeinen ajatus on, että ihmiselle syntyy lapsuudessa tunne-elämän malleja, tunnelukkoja eli skeemoja. Lapsuuden tunnelukkojen purkaminen ja työskentely kohti eheyttä johtaa pikkuhiljaa tasapainoisempaan elämään ja tyydyttävämpiin ihmissuhteisiin.

Skeematerapia tunnetaan myös nimellä tunnelukkoterapia. Se on 1990-luvulla kehitetty terapiamuoto, joka paljolti pohjaa kognitiivisen terapian periaatteisiin.

Jos lapsuus ei ole kaikilta osin turvallista ja kannustavaa tai vanhemmuudessa on ollut erityisiä haasteita, syntyy kielteisiä tunnelukkoja, jotka haittaavat elämää aikuisuudessa. Voimme yrittää kestää tunnelukkojamme pääasiassa kolmella tuhoisalla tavalla: antautumalla niiden riepoteltavaksi, välttelemällä tunnelukkoa aktivoivia tilanteita elämässämme tai hyökkäämällä aktivoijaa vastaan.

Skeematerapiassa kartoitetaan ensin kielteiset tunnelukot. Usein valitaan käsittelyyn 2-4 elämää haittaavinta tunnelukkoa, joita lähdetään purkamaan yhdessä asiakkaan kanssa mm. käyttäen erilaisia harjoitteita. Tunnelukon aiheuttaneita lapsuuden tilanteita käsitellään myös. Pikkuhiljaa alamme oivaltaa, milloin tunnelukkomme aktivoituvat ja alkaa sitä kautta työstää niitä.

Ks. lisää skeematerapiasta: www.skeematerapia.fi

Parisuhdeterapia

“Pitkäaikaisilla ja onnellisilla parisuhteilla on yksi yhteinen piirre: jokaista kielteistä käyttäytymistä vastaan on viisi myönteistä. Parin on tärkeätä ymmärtää, että ei ole välttämätöntä muuttaa toisen tai omaa persoonallisuutta päästäkseen harmonisempaan suhteeseen.” (T. Beck 1989)

Kognitiivisessa pariterapiassa huomion kohteena on parisuhteen osapuolten toiminta- ja ajattelumallit. Ongelmallinen parisuhde ei ole huono, vaan osapuolilta puuttuu taitoja toimia niin, että suhteessa toiseen elettäisiin rakastavasti ja lämpimästi. Näitä taitoja voi kohentaa ja oppia lisää, ja juuri niitä opetellaan tässä terapiamuodossa.

Kognitiivinen pariterapia on hyvin käytännön läheistä. Tapaamisten aikana tarkastellaan parisuhteen osapuolten kielteisiä, suhteen hyvinvointia rikkovia toimintatapoja, ja tapaamisten välillä pari tekee harjoituksia, joiden kautta opetellaan rakentavampia toimintatapoja. Kun parisuhteen osapuolet oppivat toimimaan rakentavammin ja leppoisammin, he löytävät pikkuhiljaa taas me-kokemuksen – enää ei ole vain minä ja sinä, vaan on meidän tiimi eli “me”, ja me olemme hyvä tiimi.

Parisuhde on aikuisen elämässä usein elämän läheisin ihmissuhde. Siksi tuomme tähän suhteeseen mukaan myös lapsuuden kotimme ei aina niin myönteiset toimintamallit, kuten tavan riidellä, kannustaa, rakastaa ja puhua toisille ihmisille. Myös lapsuudessa rakkautta, turvaa tai huolenpitoa vaille jääminen näkyy usein parisuhteessa hankaluuksina ja ristiriitoina, joita on vaikeaa ymmärtää. 

Kognitiivisessa pariterapiassa voidaan tarvittaessa käyttää tunnelukkoterapian keinoja, jotta syntyy ymmärrys lapsuuden kaiuista, jotka hankaloittavat parisuhdetta, ja samalla avata lukkoja. Tunnelukkojen avautumisen myötä myös parisuhde muuttuu lämpimämmäksi ja turvallisemmaksi.

Hyvässä, onnellisessa ja tyydyttävässä parisuhteessa vallitsee lämpö ja leppoisuus sekä huumori ja kärjistämättömyys. Myös taito keskustella ja kiinnostus kumppanin asioita kohtaan on tärkeää. Kaikissa parisuhteissa riidellään, eikä riitely ole suhteen huonouden merkki. Se miten riidoissa toimitaan ja miten niistä päästään eteenpäin, on ratkaisevaa.

Kognitiivinen parisuhdeterapia saattaa helpottaa parisuhdetta jo neljän käyntikerran jälkeen. Tarvittaessa terapiaa voidaan jatkaa.