Terapiasuuntaukseni

Kognitiivinen lyhytterapia

Kognitiivinen lyhytterapia on nimensä mukaisesti lyhyttä – jopa 4-5 tapaamiskerralla voidaan saada merkittäviä muutoksia aikaiseksi käsittelyyn otetuissa ongelmissa. Haluttaessa terapiaa voidaan jatkaa pidempäänkin. Lyhytterapiassa tapaamiskertoja on yleensä 4-20.
Jopa masennuksen hoidossa kognitiivinen lyhytterapia on tehokasta. Aino Kohtalan 19.9.2018 Jyväskylän yliopistossa hyväksytyn väitöstutkimuksen ”ACTing for depressive symptoms: A longitudinal study of a brief 4-sessions acceptance- and value-based intervention for symptoms of depression” mukaan jopa vain neljän tapaamiskerran lyhytterapia piti masennuksen poissa jopa viiden vuoden ajan. Tutkimusten mukaan kognitiivinen terapia on tehokas apu masennuksen, ahdistuneisuuden, paniikkihäiriön ja sosiaalisten pelkojen hoidossa. Se tehoaa erityisesti, kun oireet ovat vielä lieviä ja ihminen on edelleen suhteellisen toimintakykyinen, mutta kokee silti tarvetta tunteidensa ja ajatustensa selvittelyyn.
Kognitiivinen lyhytterapia on aktiivista. Istuntojen välillä asiakas tekee käsittelyssä olevaa ongelmaa luotaavia ja avaavia kirjallisia tehtäviä, jotka puretaan seuraavassa istunnossa. Siten asiakkaan alitajunta saadaan työstämään käsillä olevaa asiaa myös tapaamisten välillä.
Jos kyse on sosiaalisesta ahdistuksesta tai muusta ihmissuhteisiin liittyvistä ongelmista, tapaamisten välillä asiakas soveltaa elämässään ja harjoittelee yhdessä istuntojen aikana kehitettyjä, tilannetta parantavia toimintatapoja.
Kognitiivinen terapia on tavoitteellista. Asiakkaan kanssa valitaan muutama, esim. 2-4 ongelmaa, joihin pureudutaan. Terapiasuuntauksen pyrkimyksenä ei ole muuttaa ihmistä vaan toiminta- ja ajattelutapaa. Elämässämme tulee vastaan asioita, jotka ahdistavat tai estävät meitä elämästä täysipainoista elämää. Jos käsittelyssä on sellaisia ongelmia, pyrimme löytämään tavan tai asenteen, jonka avulla asiakas voi elää sen kanssa tai siitä huolimatta hyvää elämää.
Kognitiivinen terapia korostaa omien arvojen mukaista elämää. Terapiasuuntauksen taustalla on ajatus, että jos ihminen pystyy elämään vapautuneesti itselleen arvokasta elämää, se saa hänet kukoistamaan. ”Onko tämä polku sinun valitsemasi suunta, vai toimitko olosuhteiden tai sisäisten sääntöjen ehdoilla?” (Juhani Laakso)
Kognitiivisen terapian perustajiin kuuluu Judith Beck, yhdysvaltalainen terapeutti. Hänelle syntyi oivallus, että mitä jos kuuntelisi tarkasti, mitä asiakas sanoo, eikä tulkitsisi. Se oli lähtökohta sille, millaiseksi terapiasuuntaus on kehittynyt. Kognitiivisessa terapiasuuntauksessa ei oleteta terapeutin tietävän, miten asioiden tulisi olla tai mistä jokin johtuu, vaan siinä luotetaan asiakkaan omaan viisauteen.

Skeema- eli tunnelukkoterapia

Skeematerapia tunnetaan myös nimellä tunnelukkoterapia. Se on 1990-luvulla kehitetty terapiamuoto, joka paljolti pohjaa kognitiivisen terapian periaatteisiin.
Skeematerapian keskeinen ajatus on, että ihmiselle syntyy lapsuudessa tunne-elämän malleja, tunnelukkoja eli skeemoja. Jos lapsuus ei ole kaikilta osin turvallista ja kannustavaa tai vanhemmuudessa on ollut erityisiä haasteita, syntyy kielteisiä tunnelukkoja, jotka haittaavat elämää aikuisuudessa. Voimme yrittää kestää tunnelukkojamme pääasiassa kolmella tuhoisalla tavalla: antautumalla niiden riepoteltavaksi, välttelemällä tunnelukkoa aktivoivia tilanteita elämässämme tai hyökkäämällä aktivoijaa vastaan. Tunnelukkojen purkaminen ja työskentely kohti eheyttä johtaa pikkuhiljaa tasapainoisempaan elämään ja tyydyttävämpiin ihmissuhteisiin.
Skeematerapiassa kartoitetaan ensin kielteiset tunnelukot. Usein valitaan käsittelyyn 2-4 elämää haittaavinta tunnelukkoa, joita lähdetään purkamaan yhdessä asiakkaan kanssa mm. käyttäen erilaisia harjoitteita. Tunnelukon aiheuttaneita lapsuuden tilanteita käsitellään myös. Pikkuhiljaa alamme oivaltaa, milloin tunnelukkomme aktivoituvat ja alkaa sitä kautta työstää niitä.
Ks. lisää skeematerapiasta: www.skeematerapia.fi